"Yksin yhdessä" - teknologian vaikutus ihmissuhteisiimme

Kahdeksannen ja samalla myös viimeisen viikkotehtävän aiheena oli teknologian vaikutus ihmissuhteisiimme ja elämäämme. Monelle meistä teknologialla on suuri rooli arjessamme. Esimerkiksi älypuhelimet kulkevat matkassamme minne menemmekin ja ne saattavat varastaa huomiomme vaikka olisimmekin tuttavien seurassa. Tehtävänämme oli katsoa Sherry Turklen puhe TED -konferenssissa (2012) ja keskustella sen pohjalta aiheesta.

Turklen puheessa esille nousi käsite alone together, "yksin yhdessä". Kyseessä on ilmiö, jossa olemme yhdessä muiden ihmisten kanssa, mutta emme kiinnitä heihin juurikaan huomiota. Toisinsanoen olemme fyysisesti läsnä, mutta emme henkisesti. "Yksin yhdessä" on uusi ilmiö, joka johtuu nykyajan ihmisten halusta olla kaikkialla yhtäaikaisesti. Halutaan olla tässä paikassa ja tässä hetkessä, mutta se ei riitä, vaan samaan aikaan halutaan olla myös kaikissa muissa kuviteltavissa olevissa paikoissa. Ihmiset haluavat räätälöidä elämänsä siten, että he voivat olla hetken tässä ja toisessa hetkessä olla toisaalla. Tämä saa aikan vaikutelman, että ihminen itse hallitsee sitä, mihin huomionsa kiinnittää. Tuloksena on kuitenkin eristäytyminen ympärillä olevista ihmisistä, sillä emme ole läsnä hetkessä ja huomioi ihmisiä, jotka ovat ympärillämme fyysisesti.

Pohtiessamme näkyykö yllämainittu ilmiö omassa elämässämme, oli lopputuloksena vastaus kyllä. ”Yksin yhdessä” -ilmiötä on havaittavissa tänäpäivänä lähes kaikkialla. Huomasimme itsekin olevamme keskellä ilmiötä ja se koettiin myös ärsyttäväksi. Älypuhelin on keino piiloutua esimerkiksi kesken juttutuokion hiljaisen hetken, mutta myös pelko jonkin menettämisestä ajaa tarttumaan kännykkään ihmisten seurassa sen toivossa, että monessa paikassa voisi olla samanaikaisesti. Tällöin tuloksena on kuitenkin tilanne, jossa menetetään enemmän kuin jos keskittyisi yhteen asiaan. Älypuhelimet ihmisten käsissä on tavallinen näky myös esimerkiksi kaupungilla. Ryhmämme mielestä etenkin nuorten keskuudessa ilmiö koettiin vahvaksi. Sosiaalisen median läsnäolo kun voi näkyä vaikkapa keskustelun keskeyttävänä Whatsapp -merkkiäänen kaikumisena kahvilassa tai Instagramin selailuna kesken kuulumisten vaihdon.

Sherry Turkle loi puheessaan teknologiasta mielestämme melko dystopistisen kuvan. Vaikka Turkle näkee teknologiassa myös mahdollisuuden, jonka kehityssuuntaa ihmiset voivat vielä muokata, vaikuttaa se hänen mukaansa tällä hetkellä olevan uhka. Juuri teknologian kehityssuuntaan toivotaan muutosta ja yleisesti videolla luodaan hieman vastakkainasettelua todellisen, oikean, kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen ja vääristyneen virtuaalitodellisuuden kautta kommunikoinnin välille. Teknologian vaikutuksesta ihmissuhteisiin luodaan dystopistinen kuva, sillä esimerkkinä toimi muun muassa se, että surua ei kohdata hautajaisissa, vaan tartutaan älypuhelimeen. Toisena esimerkkinä mainittiin tilanne, jossa muista ihmisistä ei ole enää seuraa vaikkapa työpaikoilla, koska useimmat viettävät jatkuvasti aikaansa teknologian parissa.

Turklen puhetta pidettiin ryhmässämme vaikuttavana sen samaistuttavuuden vuoksi. Se sai ymmärtämään, että eläminen yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät osaa kohdata toisiaan kasvotusten tai keskustella ilman teknisiä apuvälineitä, ei ole sitä mitä haluamme. Video herätti myös ajatuksen siitä, mitä onkaan tullut menettäneeksi sinä aikana kun huomio on ollut kohdistettuna vaikkapa tietokoneeseen tai älypuhelimeen.

-VT

Tarkastelussa Second Life

Second Life vaikuttaa ensi silmäyksellä hyvin monipuoliselta virtuaalimaailmalta, jonka asukkaita ovat käyttäjien luomat erilaiset avatarhahmot. Second Lifen luojat mainostavat sitä 3D maailmaksi, jossa jokainen voi vierailla paikoissa, jotka ovat muiden samankaltaisten käyttäjien luomia. Second Life voitaisiin siis määritellä eräänlaiseksi sovellukseksi, jonka avulla voidaan toteuttaa itseään virtuaalimaailmassa. Virtuaalimaailma ei ole konkreettinen, todellinen tai oikea, mutta sen olemassaoloa ei voi sinällään kiistää.

Second Lifen asukkaat ovat henkilöitä, jotka ovat luoneet itselleen tunnuksen ja muokanneet haluamansa näköisen avatarhahmon itselleen. Avarit ovat tämän kyseisen virtuaalimaailman keskiössä. Avatarhahmot eivät näytä oikeilta ihmisiltä, vaikka niillä on monenlaisia ihmiselle tyypillisiä piirteitä. Second Lifen oman verkkosivuston mukaan on kuitenkin mahdollista luoda myös oman itsensä näköinen avatarhahmo. Tämäkin on itsensä toteuttamista, sillä käyttäjä voi luoda sellaisen 3D-version itsestään kuin vain mielikuvitus takaa.

Kuvassa esimerkki Second Lifen omilta nettisivuilta. Avatarhahmosta voi luoda myös itsensä näköisen.  Kuva: http://secondlife.com/whatis/avatar/hero.jpg 

Second Lifessa on mahdollista toteuttaa itseään tutkimalla ja löytämällä erikoisia paikkoja, joita käyttäjät ovat yhteisöön luoneet. Käyttäjä voi esimerkiksi ilmaista itseään taiteen avulla, jonka voi jakaa muillekin käyttäjille. Second Lifessa voi rakentamisen ohella muun muassa perustaa oman virtuaaliyrityksen. Suuressa roolissa tässä yhteisössä on kommunikaatio. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen niin kaikille julkisia viestejä, kuin yksityisiäkin, jotka suunnataan vain yhdelle käyttäjälle. Viestejä tuotetaan joko kirjoittamalla tai mikrofonin avulla tuottamalla itse puhetta.

Second Lifeen luotu paikka, joka muistuttaa kovasti tavallista maailmaa. Kuitenkin esimerkiksi sateenkaari taivaalla tuo fantasiamaailman elementtejä. Kuva:http://www.journaldugeek.com/files/2014/06/olympics_003.png

Second Lifessa myös eroottisuus ja seksuaalisuus on näkyvää. Esimerkiksi Second Lifen kuvia etsiessä törmää moniin eroottisiin kuviin. Virtuaalimaailman samankaltaisuus todellisuuden kanssa houkuttelee ehkä käyttäjiä myös kokeilemaan yhteisön seksuaalista puolta. 

Kuva: http://chatlibre.blog.lemonde.fr/files/2013/04/130402_Love__sex_internet_2.jpg

Kaiken kaikkiaan Second Life-virtuaalimaailmaa voidaan pitää sosiaalisena kanavana, jossa käyttäjät kommunikoivat toisilleen. Paikka vaikuttaa siltä, että ihmiset voivat elää unelmiaan tai sellaisia haaveitaan toteen virtuaalimaailmassa, joita he eivät haluaisi tai uskaltaisi tai pystyisi tehdä omina itsenään tässä todellisuudessa. Second Lifen erottaa muista virtuaali"peleistä" se, ettei siinä ole niin kutsuttuja normaaleja pelillisiä etenemistavoitteita.

Youtubesta löytyy paljon videomateriaalia Second Lifesta, joiden avulla saa selkeämmän käsityksen siitä, miltä virtuaalimaailma näyttää ja miten siellä olevia avatarhahmoja käyttäjät ohjailevat.

E.R.

Lähteet: 
Second Life, [online] saatavilla: http://secondlife.com/whatis/avatar/hero.jpg 
Wikipedia, artikkeli Second Life [online] saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Second_Life
Video: Youtube, Second Life Gameplay - First Look HD [online] saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=NZNlkZEuHnE

Yrityksen viestintäsuunnitelmia

Kuudennen ryhmätyön teemana oli keksiä kuvitellulle yritykselle erilaisia, ryhmän jäsenten hahmottelemia viestintätapoja. Yrityksellä tuli olla oma erityisalueensa sekä potentiaalinen asiakaskunta, jolle yrityksen piti/pitäisi viestiä mahdollisimman näkyvästi ja erottuvasti. Tehtävänannon mukaisesti valitsimme yritykselle toimialueen blogin teemaa mukaillen. Näin asiakaskuntamme kohteeksi valikoituivat toimittajat.

Olimme ryhmässä samaa mieltä siitä että journalisteille suunnattuja tuotteita ja palveluita myyvän yrityksen tulisi olla hyvin aktiivinen sekä innovatiivinen toimija erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myytävät tuotteet olisivat toimittajan työssä olennaisia työkaluja; kirjoitusvälineitä, kameroita sekä tablet-tietokoneita. Sosiaalisessa mediassa erinäisten kampanjoiden ja kilpailujen lisäksi yritys pyrkisi aktivoimaan asiakkaitaan julkaisemalla omaa jäsenlehteä. Lehden suunnittelussa olisivat olennaisesti mukana juuri asiakkaat, konkreettisesti lehden valmistumisessa tai eri foorumeilla käytyjen keskustelujen välityksellä.

Joukkoistamisen avulla yritys saa näkyvyyttä, mutta lisäksi se huomioi yleisönsä tarpeet kartoittamalla toimialaansa ja näin pystyy uudistamaan toimintojaan vastaamaan markkinoiden tarpeita. Joukkoistamisella yritys saa arvokasta tietoa suoraan käyttäjiltä ja näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi organisaation eri prosesseissa. Esimerkiksi yhteistyö alan opiskelijoiden kanssa olisi yksi hyödynnettävä ominaisuus. Pelillistäminen ilmenee tietokilpailuilla, joissa on mukana myös tuotesijoittelua. Näin yrityksen omat tuotteet tulisivat esiin kevyemmillä markkinoilla. Mainosten tulisi kuitenkin olla kiinnostavia juuri kohdeyleisön näkökulmasta ja herättää huomio myös vapaa-ajan toiminnoissa.

- H.P.

Uskoako vai ei ─ mikä tekee verkkosivustosta luotettavan?

Uusi viikko toi mukanaan taas uudenlaiset tehtävät ja haasteet. Järjestyksessään viidennen viikkotehtävän ohjeistuksena oli tutustua kahteen verkkosivustoon, joista toinen on mielestämme luotettava ja toinen taas, noh, vähemmän luotettava. Luotettavaksi sivustoksi valitsimme Suomen Journalistiliiton sivuston (http://www.journalistiliitto.fi) ja vähemmän luotettavaksi Verkkomedian www-sivut (http://www.verkkomedia.org/). Päädyimme yllä mainittuihin sivustoihin, sillä ne linkittyvät luontevasti blogimme teemaan ─ journalistin työhön.

Luotettavuus rakentuu monista eri komponenteista, ja sen arviointiinkin vaikuttavat monet seikat. Se, minkä joku kokee luotettavaksi sivustoksi, on tietysti kiinni yksilön omista henkilökohtaisista intresseistä ja mielipiteistä. On kuitenkin olemassa yleispäteviä kriteereitä, jotka pätevät uskottaviin ja epäuskottaviin sivustoihin. Tarkastelimme luotettavuutta Wathenin ja Burkellin nyrkkisääntöjen mukaisesti.

Ystävänpäivä & Evite

Tehtävänämme oli tällä viikolla luoda kutsu ystävänpäivään liittyen. Yksimielisyys lähettäjistä ja vastaanottajista syntyi nopeasti, ja tuloksena oli se, että kutsun lähettäjinä toimii ryhmä toimittajia, ja vastaanottajina melko pinnallisesti, mutta jokseenkin jo ennestään toisensa tuntevat eri-ikäiset toimittajatyökaverit.  Ryhmän kesken päätettiin myös ystävänpäivään liittyvä tapahtuma eli meidän ryhmämme tapauksessa illalliskutsut.

Kutsu on ulkoasultaan ja siihen liittyviltä väreiltään sekä myös tekstisisällöltään melko tuttavallinen, mutta silti asiallinen, sillä kutsun vastaanottajat eli toimittajakollegat eivät ole tässä tapauksessa keskenään sydänystäviä, vaan toisilleen hieman etäisempiä työkavereita. 

Vaikka kutsun puhuttelutapa onkin tuttavallinen, se ei ole kuitenkaan liian henkilökohtainen. Kutsun tekstiin lisättiin hieman huumoria, ja vaikka lähestymistapa onkin kutsussa tuttavallinen, se on myös kunnioittava, mikä ilmenee sinä-pronominin kirjoittamisella isolla alkukirjaimella. Nämä tyylilliset valinnat luovat tunnetta illalliskutsujen rennosta ja leppoisasta ilmapiiristä.

Kutsun teksti ei sisällä hymiöitä tai lyhenteitä, vaan ottaa huomioon esimerkiksi toimittajakollegoiden väliset ehkä suuretkin ikäerot. Näin kynnys osallistua illalliskutsuihin ei ole liian korkea. Jos kutsu luo illalliskutsujen sisällöstä sellaisen kuvan, että ne ovat nuorten toimittajien juhlat, vanhemmat kollegat voivat jäädä osallistumatta. Siksi on tärkeää, että kaikki mahdolliset osallistujat huomioidaan, ja valitaan sellaisia ilmaisukeinoja, jotka ovat kaikille tuttuja.

Koska kutsun oli tarkoitus koskea ystävänpäivää ja meidän tapauksessamme ystävänpäivään liittyviä illalliskutsuja, tietynlaisen lämmön ja ystävällisyyden oli hyvä välittyä kutsusta jollain lailla. Lämpö ja ystävällisyys tulevat kutsustamme esille niin, että se ei ole tyylillisesti eikä tekstisisällöltään liian kylmä tai täysin etäinen, vaan mukavan tekstin lisäksi ystävänpäivän perinteiset punaisen sävyt tuovat esille ystävänpäivän illalliskutsujen tarkoituksen. Illalliskutsujen tarkoituksena on toisiin toimittajiin tutustuminen ja kokoontuminen rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Jos kutsu olisi väreiltään liian neutraali tai sanavalinnoiltaan liian asiallinen, illalliskutsujen tarkoitus voisi olla jotain toista.

Meidän tapauksessamme tärkeää on erityisesti se, että blogimme aihe eli toimittajien työ tulee kutsusta esille lähettäjän ja vastaanottajien lisäksi myös kutsuun sisältyvällä kuvalla ja samaan aikaan symbolilla. Ryhmän tekemien kuvaehdotusten pohjalta oli helppo lähteä valitsemaan kutsuun sopivia kuvia, ja kuvaksi kutsuun tuli valittua kuva kirjan sivuista, jotka muodostavat yhdessä sydämen. Siinä yhdistyy esimerkiksi toimittajan työhön liittyvä kirjoittaminen sekä itse ystävänpäivä.

LINKKI KUTSUUN

J.H.

Journalismia Pinterestissä

Kolmannen ryhmätehtävän ohjeistuksena oli valita kiinnostavia, omaan teemaan liittyviä Pin-lisäyksiä. Koska ryhmämme teema on toimittajan ammatti, aloitin kuvien etsimisen journalismiin liittyvillä hakusanoilla ”journalism” ja ”career”.

Follow Etanamedia's board Journalism on Pinterest.

Pinterest on sivusto, jolla ilmoitustaulutyyppisesti voi jakaa kuvia ja linkkejä, joista muut käyttäjät voivat tykätä ja lisätä omiin kuvatauluihinsa. Mielenkiintoiset lisäykset saa näin talteen myöhempää tarvetta varten, ja omaksi tai muiden avuksi voi koota inspiroivia tauluja mahdollista inspiraatiokatkoa varten.

Valitsin kuvista ryhmämme omaan tauluun lisättäväksi sellaisia lisäyksiä, jotka sisällöltään kertoivat toimittajan ammatista ja antoivat neuvoja uran rakentamiseen sekä kirjoittamiseen. Sisältöjensä puolesta lisäyksistä olisi siis hyötyä myös myöhemmin niille ryhmämme jäsenille, joita toimittajan ammatti kiinnostaa. 

Kuvien alkuperät olivat helposti löydettävissä lisäysten lähdetiedoista, minkä lisäksi tekijänoikeudet olivat merkittyinä myös itse kuviin.

• Traditional Journalism -kuvan lähteeksi oli merkitty Tutorbuddies.com, mutta itse kuvassa tekijäksi on kerrottu Quinstreet, Inc. joka on kuvan tehnyt WordlWideLearn.com:ille.
• Using social media for journalism -diaesitys on Steve Buttryn käsialaa (jaettu slideshare.com:in kautta).
• Writing Headlines -kuvan on tehnyt Barry Feldman (feldmancreative.com), jaettu slideshare.com:in kautta.
• Like a Journalist -kuva on repcapitalmedia.com:ista.
• 33 sites -listan on tehnyt Jeremy Caplan (jaettu slideshare.com:in kautta).

Analysoimme kuvia ryhmän kesken Moodlessa. Valitsemiani kuvia yhdistää se, että ne kaikki välittävät tietoa. Informaatio on tiivistetty melko lyhyeksi ja ytimekkääksi paketiksi, joka on helppo sisäistää. Vaikka tieto on jaoteltu lisäyksissä erikseen omiksi osa-alueiksiin, ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Visuaalisia elementtejä on käytetty paljon välittämään kuvan viestiä tekstin tukena ja havainnollistamaan annettua informaatiota. Värejä, fontteja ja tekstin kokoa on myös käytetty hyväksi viestin välittämisessä ja osuudet on eroteltu toisistaan väliotsikointien avulla.

Eroavaisuuksia lisäysten välillä huomasimme typografiassa. Esimerkiksi diaesitykset ovat värimaailmaltaan yksinkertaisempia, eikä kuvalisäysten kaltaisia fontti- ja kokovaihteluja ole käytetty tehosteena samalla tavalla. Eroja lisäyksistä löytyi myös eri elementtien keskinäisistä suhteista, tilanjaosta, asettelusta ja tasapainosta. 

Rekontekstuaalisaatiosta esimerkkejä löytyi muun muassa Like a journalist –kuvasta. Siinä on jonkinlainen rekontekstuaalisaatio sanomalehdestä, kun taas Traditional journalismista huomaa sen saaneen vaikutteita vanhan ajan mainoksesta. Writing headlinessa on hyödynnetty ristikon ideaa ja kuva perustuu sanaleikkiin. Like a journalist- ja Writing headlines -lisäyksissä tyyliä on muutettu värikkäämmäksi ja leikkisämmäksi, mikä tekee niistä houkuttelevia ja kiinnostavia Pin-lisäyksiä selaavalle käyttäjälle.

- IH

Topixia tarkastelemassa

Kuluneen viikon ajan olemme tutustuneet lähemmin sivustoon nimeltä Topix. About us -osiossa sivustoa kuvaillaan internetin johtavaksi uutisyhteisöksi, jolla on yli 12.4 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjäkunta koostuu kuitenkin suurimmaksi osaksi yhdysvaltalaisista, jotka asuvat suurimpien kaupunkien ulkopuolella ­- tämä osaltaan selittää sen, että esimerkiksi allekirjoittaneelle sivusto tuli uutena tuttavuutena.

Sivuston historiaan nopea perehtyminen kertoo, että toimintansa alkuaikoina Topix on ensisijaisesti toiminut uutisten kerääjänä. Nykyään sivuston keskeisin sisältö on sen keskustelualueet, jotka on jaoteltu aiheittain sekä sijainneittain.Sivustolla on siis mahdollista etsiä keskusteluketjuja erilaisten aihepiirien lisäksi myös vaikkapa tiettyyn kaupunkiin liittyen.

Keskusteluihin kommentointi onnistuu varsin anonyymisti. Kommentteja voi jättää nimimerkillä kirjautumatta, jolloin ainoa tunnistautuminen on CAPTCHA­-kuvavarmennus. Sivustolle voi myös rekisteröityä käyttäjäksi.

Viikon 5 teemana oli linguistic characteristics, joten tarkastelimme Topix-­sivuston keskustelujen kielellisiä piirteitä tarkemmin. Poimimme huomioita kolmella eri tasolla, joita ovat leksikaalinen, syntaktinen ja tekstuaalinen.

Leksikaalinen

Sivuston keskusteluissa lyhenteiden käyttö on yleistä. Keskusteluissa käytetään runsaasti lopusta katkaistuja sanoja, akronyymejä ja havaittavissa on myös kokonaisten sanojen korvaamista yksittäisillä kirjaimilla. Esimerkkinä viimeisenä mainitusta poimittiin you­-sanan sijaan pelkän u-­kirjaimen käyttö.

Kommenteissa on havaittavissa paljon yksikön ensimmäisen persoonan käyttöä. Mielipiteet ilmaistaan usein minä-muodon kautta "I think..."-rakenteella.

Syntaktinen

Käytetty kieli vaihtelee sivustolla paljon kommentoijasta riippuen. Osa kommenteista pyrkii käyttämään mahdollisimman korrektia kieltä, osa ei taas ei vaikuta juurikaan kiinnittävän huomiota oikeinkirjoitukseen. Yleisesti ottaen keskusteluissa kieliopillisesti noudatetaan tiukkojen sääntöjen sijaan suurpiirteisempiä normeja. Foorumilla ei kuitenkaan vaikuta olevan selkeää ja yhtenäistä linjaa siitä, minkälainen kielenkäyttö on sallittavaa.

Mielipiteiden ilmaisut ovat pääosin lyhyitä eikä niissä juurikaan ole havaittavissa kunnollista argumentaatiota.

Tekstuaalinen

Topix-sivuston keskusteluketjuissa tunteilla on keskusteluun osallistumisella ratkaiseva rooli. Esimerkiksi ketjun "​Charlie Hebdo"  staff defends Mohammed cover ​" kommenteissa on selkeästi huomattavissa vahvaakin tunnepitoisuutta.

- HH