keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä & Evite


Tehtävänämme oli tällä viikolla luoda kutsu ystävänpäivään liittyen. Yksimielisyys lähettäjistä ja vastaanottajista syntyi nopeasti, ja tuloksena oli se, että kutsun lähettäjinä toimii ryhmä toimittajia, ja vastaanottajina melko pinnallisesti, mutta jokseenkin jo ennestään toisensa tuntevat eri-ikäiset toimittajatyökaverit.  Ryhmän kesken päätettiin myös ystävänpäivään liittyvä tapahtuma eli meidän ryhmämme tapauksessa illalliskutsut.

Kutsu on ulkoasultaan ja siihen liittyviltä väreiltään sekä myös tekstisisällöltään melko tuttavallinen, mutta silti asiallinen, sillä kutsun vastaanottajat eli toimittajakollegat eivät ole tässä tapauksessa keskenään sydänystäviä, vaan toisilleen hieman etäisempiä työkavereita. 

Vaikka kutsun puhuttelutapa onkin tuttavallinen, se ei ole kuitenkaan liian henkilökohtainen. Kutsun tekstiin lisättiin hieman huumoria, ja vaikka lähestymistapa onkin kutsussa tuttavallinen, se on myös kunnioittava, mikä ilmenee sinä-pronominin kirjoittamisella isolla alkukirjaimella. Nämä tyylilliset valinnat luovat tunnetta illalliskutsujen rennosta ja leppoisasta ilmapiiristä.



Kutsun teksti ei sisällä hymiöitä tai lyhenteitä, vaan ottaa huomioon esimerkiksi toimittajakollegoiden väliset ehkä suuretkin ikäerot. Näin kynnys osallistua illalliskutsuihin ei ole liian korkea. Jos kutsu luo illalliskutsujen sisällöstä sellaisen kuvan, että ne ovat nuorten toimittajien juhlat, vanhemmat kollegat voivat jäädä osallistumatta. Siksi on tärkeää, että kaikki mahdolliset osallistujat huomioidaan, ja valitaan sellaisia ilmaisukeinoja, jotka ovat kaikille tuttuja.



Koska kutsun oli tarkoitus koskea ystävänpäivää ja meidän tapauksessamme ystävänpäivään liittyviä illalliskutsuja, tietynlaisen lämmön ja ystävällisyyden oli hyvä välittyä kutsusta jollain lailla. Lämpö ja ystävällisyys tulevat kutsustamme esille niin, että se ei ole tyylillisesti eikä tekstisisällöltään liian kylmä tai täysin etäinen, vaan mukavan tekstin lisäksi ystävänpäivän perinteiset punaisen sävyt tuovat esille ystävänpäivän illalliskutsujen tarkoituksen. Illalliskutsujen tarkoituksena on toisiin toimittajiin tutustuminen ja kokoontuminen rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Jos kutsu olisi väreiltään liian neutraali tai sanavalinnoiltaan liian asiallinen, illalliskutsujen tarkoitus voisi olla jotain toista.

Meidän tapauksessamme tärkeää on erityisesti se, että blogimme aihe eli toimittajien työ tulee kutsusta esille lähettäjän ja vastaanottajien lisäksi myös kutsuun sisältyvällä kuvalla ja samaan aikaan symbolilla. Ryhmän tekemien kuvaehdotusten pohjalta oli helppo lähteä valitsemaan kutsuun sopivia kuvia, ja kuvaksi kutsuun tuli valittua kuva kirjan sivuista, jotka muodostavat yhdessä sydämen. Siinä yhdistyy esimerkiksi toimittajan työhön liittyvä kirjoittaminen sekä itse ystävänpäivä.



J.H.

torstai 12. helmikuuta 2015

Journalismia Pinterestissä

Kolmannen ryhmätehtävän ohjeistuksena oli valita kiinnostavia, omaan teemaan liittyviä Pin-lisäyksiä. Koska ryhmämme teema on toimittajan ammatti, aloitin kuvien etsimisen journalismiin liittyvillä hakusanoilla ”journalism” ja ”career”.

Follow Etanamedia's board Journalism on Pinterest.

Pinterest on sivusto, jolla ilmoitustaulutyyppisesti voi jakaa kuvia ja linkkejä, joista muut käyttäjät voivat tykätä ja lisätä omiin kuvatauluihinsa. Mielenkiintoiset lisäykset saa näin talteen myöhempää tarvetta varten, ja omaksi tai muiden avuksi voi koota inspiroivia tauluja mahdollista inspiraatiokatkoa varten.

Valitsin kuvista ryhmämme omaan tauluun lisättäväksi sellaisia lisäyksiä, jotka sisällöltään kertoivat toimittajan ammatista ja antoivat neuvoja uran rakentamiseen sekä kirjoittamiseen. Sisältöjensä puolesta lisäyksistä olisi siis hyötyä myös myöhemmin niille ryhmämme jäsenille, joita toimittajan ammatti kiinnostaa. 

Kuvien alkuperät olivat helposti löydettävissä lisäysten lähdetiedoista, minkä lisäksi tekijänoikeudet olivat merkittyinä myös itse kuviin.
  • Traditional Journalism -kuvan lähteeksi oli merkitty Tutorbuddies.com, mutta itse kuvassa tekijäksi on kerrottu Quinstreet, Inc. joka on kuvan tehnyt WordlWideLearn.com:ille.
  • Using social media for journalism -diaesitys on Steve Buttryn käsialaa (jaettu slideshare.com:in kautta).
  • Writing Headlines -kuvan on tehnyt Barry Feldman (feldmancreative.com), jaettu slideshare.com:in kautta.
  • Like a Journalist -kuva on repcapitalmedia.com:ista.
  • 33 sites -listan on tehnyt Jeremy Caplan (jaettu slideshare.com:in kautta).

Analysoimme kuvia ryhmän kesken Moodlessa. Valitsemiani kuvia yhdistää se, että ne kaikki välittävät tietoa. Informaatio on tiivistetty melko lyhyeksi ja ytimekkääksi paketiksi, joka on helppo sisäistää. Vaikka tieto on jaoteltu lisäyksissä erikseen omiksi osa-alueiksiin, ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Visuaalisia elementtejä on käytetty paljon välittämään kuvan viestiä tekstin tukena ja havainnollistamaan annettua informaatiota. Värejä, fontteja ja tekstin kokoa on myös käytetty hyväksi viestin välittämisessä ja osuudet on eroteltu toisistaan väliotsikointien avulla.

Eroavaisuuksia lisäysten välillä huomasimme typografiassa. Esimerkiksi diaesitykset ovat värimaailmaltaan yksinkertaisempia, eikä kuvalisäysten kaltaisia fontti- ja kokovaihteluja ole käytetty tehosteena samalla tavalla. Eroja lisäyksistä löytyi myös eri elementtien keskinäisistä suhteista, tilanjaosta, asettelusta ja tasapainosta. 

Rekontekstuaalisaatiosta esimerkkejä löytyi muun muassa Like a journalist –kuvasta. Siinä on jonkinlainen rekontekstuaalisaatio sanomalehdestä, kun taas Traditional journalismista huomaa sen saaneen vaikutteita vanhan ajan mainoksesta. Writing headlinessa on hyödynnetty ristikon ideaa ja kuva perustuu sanaleikkiin. Like a journalist- ja Writing headlines -lisäyksissä tyyliä on muutettu värikkäämmäksi ja leikkisämmäksi, mikä tekee niistä houkuttelevia ja kiinnostavia Pin-lisäyksiä selaavalle käyttäjälle.

- IH

torstai 5. helmikuuta 2015

Topixia tarkastelemassa

Kuluneen viikon ajan olemme tutustuneet lähemmin sivustoon nimeltä Topix. About us -osiossa sivustoa kuvaillaan internetin johtavaksi uutisyhteisöksi, jolla on yli 12.4 miljoonaa käyttäjää. Käyttäjäkunta koostuu kuitenkin suurimmaksi osaksi yhdysvaltalaisista, jotka asuvat suurimpien kaupunkien ulkopuolella ­- tämä osaltaan selittää sen, että esimerkiksi allekirjoittaneelle sivusto tuli uutena tuttavuutena.

Sivuston historiaan nopea perehtyminen kertoo, että toimintansa alkuaikoina Topix on ensisijaisesti toiminut uutisten kerääjänä. Nykyään sivuston keskeisin sisältö on sen keskustelualueet, jotka on jaoteltu aiheittain sekä sijainneittain.Sivustolla on siis mahdollista etsiä keskusteluketjuja erilaisten aihepiirien lisäksi myös vaikkapa tiettyyn kaupunkiin liittyen.

Keskusteluihin kommentointi onnistuu varsin anonyymisti. Kommentteja voi jättää nimimerkillä kirjautumatta, jolloin ainoa tunnistautuminen on CAPTCHA­-kuvavarmennus. Sivustolle voi myös rekisteröityä käyttäjäksi.



Viikon 5 teemana oli linguistic characteristics, joten tarkastelimme Topix-­sivuston keskustelujen kielellisiä piirteitä tarkemmin. Poimimme huomioita kolmella eri tasolla, joita ovat leksikaalinen, syntaktinen ja tekstuaalinen.

Leksikaalinen

Sivuston keskusteluissa lyhenteiden käyttö on yleistä. Keskusteluissa käytetään runsaasti lopusta katkaistuja sanoja, akronyymejä ja havaittavissa on myös kokonaisten sanojen korvaamista yksittäisillä kirjaimilla. Esimerkkinä viimeisenä mainitusta poimittiin you­-sanan sijaan pelkän u-­kirjaimen käyttö.

Kommenteissa on havaittavissa paljon yksikön ensimmäisen persoonan käyttöä. Mielipiteet ilmaistaan usein minä-muodon kautta "I think..."-rakenteella.

Syntaktinen

Käytetty kieli vaihtelee sivustolla paljon kommentoijasta riippuen. Osa kommenteista pyrkii käyttämään mahdollisimman korrektia kieltä, osa ei taas ei vaikuta juurikaan kiinnittävän huomiota oikeinkirjoitukseen. Yleisesti ottaen keskusteluissa kieliopillisesti noudatetaan tiukkojen sääntöjen sijaan suurpiirteisempiä normeja. Foorumilla ei kuitenkaan vaikuta olevan selkeää ja yhtenäistä linjaa siitä, minkälainen kielenkäyttö on sallittavaa.

Mielipiteiden ilmaisut ovat pääosin lyhyitä eikä niissä juurikaan ole havaittavissa kunnollista argumentaatiota.

Tekstuaalinen

Topix-sivuston keskusteluketjuissa tunteilla on keskusteluun osallistumisella ratkaiseva rooli. Esimerkiksi ketjun "​Charlie Hebdo"  staff defends Mohammed cover ​" kommenteissa on selkeästi huomattavissa vahvaakin tunnepitoisuutta.

- HH