torstai 19. maaliskuuta 2015

Tarkastelussa Second Life

Second Life vaikuttaa ensi silmäyksellä hyvin monipuoliselta virtuaalimaailmalta, jonka asukkaita ovat käyttäjien luomat erilaiset avatarhahmot. Second Lifen luojat mainostavat sitä 3D maailmaksi, jossa jokainen voi vierailla paikoissa, jotka ovat muiden samankaltaisten käyttäjien luomia. Second Life voitaisiin siis määritellä eräänlaiseksi sovellukseksi, jonka avulla voidaan toteuttaa itseään virtuaalimaailmassa. Virtuaalimaailma ei ole konkreettinen, todellinen tai oikea, mutta sen olemassaoloa ei voi sinällään kiistää.

Second Lifen asukkaat ovat henkilöitä, jotka ovat luoneet itselleen tunnuksen ja muokanneet haluamansa näköisen avatarhahmon itselleen. Avarit ovat tämän kyseisen virtuaalimaailman keskiössä. Avatarhahmot eivät näytä oikeilta ihmisiltä, vaikka niillä on monenlaisia ihmiselle tyypillisiä piirteitä. Second Lifen oman verkkosivuston mukaan on kuitenkin mahdollista luoda myös oman itsensä näköinen avatarhahmo. Tämäkin on itsensä toteuttamista, sillä käyttäjä voi luoda sellaisen 3D-version itsestään kuin vain mielikuvitus takaa.

Kuvassa esimerkki Second Lifen omilta nettisivuilta. Avatarhahmosta voi luoda myös itsensä näköisen.  Kuva: http://secondlife.com/whatis/avatar/hero.jpg 
Second Lifessa on mahdollista toteuttaa itseään tutkimalla ja löytämällä erikoisia paikkoja, joita käyttäjät ovat yhteisöön luoneet. Käyttäjä voi esimerkiksi ilmaista itseään taiteen avulla, jonka voi jakaa muillekin käyttäjille. Second Lifessa voi rakentamisen ohella muun muassa perustaa oman virtuaaliyrityksen. Suuressa roolissa tässä yhteisössä on kommunikaatio. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen niin kaikille julkisia viestejä, kuin yksityisiäkin, jotka suunnataan vain yhdelle käyttäjälle. Viestejä tuotetaan joko kirjoittamalla tai mikrofonin avulla tuottamalla itse puhetta.

Second Lifeen luotu paikka, joka muistuttaa kovasti tavallista maailmaa. Kuitenkin esimerkiksi sateenkaari taivaalla tuo fantasiamaailman elementtejä. Kuva:http://www.journaldugeek.com/files/2014/06/olympics_003.png
Second Lifessa myös eroottisuus ja seksuaalisuus on näkyvää. Esimerkiksi Second Lifen kuvia etsiessä törmää moniin eroottisiin kuviin. Virtuaalimaailman samankaltaisuus todellisuuden kanssa houkuttelee ehkä käyttäjiä myös kokeilemaan yhteisön seksuaalista puolta. 

Kuva: http://chatlibre.blog.lemonde.fr/files/2013/04/130402_Love__sex_internet_2.jpg
Kaiken kaikkiaan Second Life-virtuaalimaailmaa voidaan pitää sosiaalisena kanavana, jossa käyttäjät kommunikoivat toisilleen. Paikka vaikuttaa siltä, että ihmiset voivat elää unelmiaan tai sellaisia haaveitaan toteen virtuaalimaailmassa, joita he eivät haluaisi tai uskaltaisi tai pystyisi tehdä omina itsenään tässä todellisuudessa. Second Lifen erottaa muista virtuaali"peleistä" se, ettei siinä ole niin kutsuttuja normaaleja pelillisiä etenemistavoitteita.


Youtubesta löytyy paljon videomateriaalia Second Lifesta, joiden avulla saa selkeämmän käsityksen siitä, miltä virtuaalimaailma näyttää ja miten siellä olevia avatarhahmoja käyttäjät ohjailevat.

E.R.

Lähteet: 
Second Life, [online] saatavilla: http://secondlife.com/whatis/avatar/hero.jpg 
Wikipedia, artikkeli Second Life [online] saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Second_Life
Video: Youtube, Second Life Gameplay - First Look HD [online] saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=NZNlkZEuHnE



tiistai 17. maaliskuuta 2015

Yrityksen viestintäsuunnitelmia

Kuudennen ryhmätyön teemana oli keksiä kuvitellulle yritykselle erilaisia, ryhmän jäsenten hahmottelemia viestintätapoja. Yrityksellä tuli olla oma erityisalueensa sekä potentiaalinen asiakaskunta, jolle yrityksen piti/pitäisi viestiä mahdollisimman näkyvästi ja erottuvasti. Tehtävänannon mukaisesti valitsimme yritykselle toimialueen blogin teemaa mukaillen. Näin asiakaskuntamme kohteeksi valikoituivat toimittajat.

Olimme ryhmässä samaa mieltä siitä että journalisteille suunnattuja tuotteita ja palveluita myyvän yrityksen tulisi olla hyvin aktiivinen sekä innovatiivinen toimija erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myytävät tuotteet olisivat toimittajan työssä olennaisia työkaluja; kirjoitusvälineitä, kameroita sekä tablet-tietokoneita. Sosiaalisessa mediassa erinäisten kampanjoiden ja kilpailujen lisäksi yritys pyrkisi aktivoimaan asiakkaitaan julkaisemalla omaa jäsenlehteä. Lehden suunnittelussa olisivat olennaisesti mukana juuri asiakkaat, konkreettisesti lehden valmistumisessa tai eri foorumeilla käytyjen keskustelujen välityksellä.

Joukkoistamisen avulla yritys saa näkyvyyttä, mutta lisäksi se huomioi yleisönsä tarpeet kartoittamalla toimialaansa ja näin pystyy uudistamaan toimintojaan vastaamaan markkinoiden tarpeita. Joukkoistamisella yritys saa arvokasta tietoa suoraan käyttäjiltä ja näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi organisaation eri prosesseissa. Esimerkiksi yhteistyö alan opiskelijoiden kanssa olisi yksi hyödynnettävä ominaisuus. Pelillistäminen ilmenee tietokilpailuilla, joissa on mukana myös tuotesijoittelua. Näin yrityksen omat tuotteet tulisivat esiin kevyemmillä markkinoilla. Mainosten tulisi kuitenkin olla kiinnostavia juuri kohdeyleisön näkökulmasta ja herättää huomio myös vapaa-ajan toiminnoissa.

- H.P.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Uskoako vai ei ─ mikä tekee verkkosivustosta luotettavan?

Uusi viikko toi mukanaan taas uudenlaiset tehtävät ja haasteet. Järjestyksessään viidennen viikkotehtävän ohjeistuksena oli tutustua kahteen verkkosivustoon, joista toinen on mielestämme luotettava ja toinen taas, noh, vähemmän luotettava. Luotettavaksi sivustoksi valitsimme Suomen Journalistiliiton sivuston (http://www.journalistiliitto.fi) ja vähemmän luotettavaksi Verkkomedian www-sivut (http://www.verkkomedia.org/). Päädyimme yllä mainittuihin sivustoihin, sillä ne linkittyvät luontevasti blogimme teemaan ─ journalistin työhön.

Luotettavuus rakentuu monista eri komponenteista, ja sen arviointiinkin vaikuttavat monet seikat. Se, minkä joku kokee luotettavaksi sivustoksi, on tietysti kiinni yksilön omista henkilökohtaisista intresseistä ja mielipiteistä. On kuitenkin olemassa yleispäteviä kriteereitä, jotka pätevät uskottaviin ja epäuskottaviin sivustoihin. Tarkastelimme luotettavuutta Wathenin ja Burkellin nyrkkisääntöjen mukaisesti.